Työnantajan maksamat oikeudenkäyntikulut eivät aina ole veronalaista palkkaa – mitä lakimuutos merkitsee?
Korkein hallinto-oikeus antoi 11.12.2023 vuosikirjaratkaisun KHO 2023:116, joka käynnisti laajaa keskustelua siitä, miten työnantajan maksamia työntekijän asianajokustannuksia tulisi käsitellä verotuksessa.
KHO 2023:116
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun taustalla oli tapaus, jossa Helsingin Sanomat oli maksanut työntekijöidensä oikeudenkäyntikulut asiassa, jossa toimittajien syytettiin paljastaneen turvallisuussalaisuuksia lehtijutussaan. Tuolloin KHO katsoi, että nämä kulut olivat toimittajien henkilökohtaisia kuluja ja niitä koskevat työnantajan maksut siten heidän veronalaista palkkaansa.
Ratkaisu herätti kritiikkiä koskien sitä, pitäisikö työnantajan voida maksaa työntekijän oikeudenkäyntikuluja ilman veroseuraamuksia silloin, kun oikeudenkäynti koskee työntekijän työtehtäviin liittyviä tapahtumia. Lainsäätäjä päätti muuttaa lakia, mitä voidaan pitää toivottuna ratkaisuna työntekijän oikeusturvan kannalta.
Lakimuutos
Reaktiona KHO:n linjaukseen hallitus valmisteli lakimuutoksen, jota sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 verotuksessa.
Jatkossa työnantaja voi maksaa työntekijää koskevien prosessien oikeudellisen neuvonnan ja oikeudenkäyntikulujen kustannuksia ilman veroseuraamuksia työntekijälle, kunhan:
Työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset;
Asia on aiheutunut osana työntekijän työtehtävien suorittamista;
Ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä; ja
Työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja työntekijä sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa oikeudenkäyntikulukorvauksen työnantajalle.
Jäitkö pohtimaan lakimuutoksen vaikutuksia sinun tilanteeseesi?
Avustamme työnantajia työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä miten voimme auttaa.
Oikeusnotaari